Voidakseen ymmärtää mistä tarot-tulkinnassa on kyse, on hyvä oppia lisää tarot-tulkinnoista ja niiden historiasta. Sana ”tarot” periytyy sanasta ”trionfi”, joka myöhemmin muutettiin sanaksi ”tarocchi”.
Tarot-tulkintojen tarina alkaa Euroopassa jo 1400-luvulla käytössä olleesta korttipakasta. Tuo pakka sisälsi yleensä 70 korttia, jotka myöhemmin jaettiin neljään ”maahan”. Näillä ”mailla” oli alueellisia eroja. Esimerkiksi, Pohjois-Euroopassa käytettyjä maita kutsuttiin ranskalaisiksi, Etelä-Euroopassa käytetyt maat tunnettiin latinalaisina ja Keski-Euroopassa käytettyjä maita kutsuttiin saksalaisiksi. Jokaisella maalla oli kaikkiaan 14 korttia, sekä numero- että kuvakorttia. Numerokortteja oli kymmenen, alkaen joko yhdestä tai ässästä ja jatkuen aina kymmeneen saakka. Loput olivat neljä kuvakorttia: kuningas, kuningatar, ritari ja jätkä. Näiden lisäksi pakassa oli erillinen ”valttimaa”, joka koostui 21 kortista ja Jokeri-kortista. Jokeria pystyi käyttämään suurimpana korttina tai minkä tahansa maan välttämiseen.
Alussa eurooppalaiset käyttivät näitä kortteja pelaamiseen. Ajan suosituimmat pelit olivat italialainen tarocchini ja ranskalainen tarot.
1700-luvun loppupuolella englanninkielisten maiden yliluonnolliset piirit alkoivat käyttää näitä kortteja jumalallisuuden lähteenä, sekä henkisen ja mentaalisen tien karttana. Näissä maissa kortteja käytettiin siis pelien sijaan tulkintoihin.